Kirjoitin aiemmin siitä, että olen huolissani sukulaisten mielipiteistä meidän häihimme ja ylipäätänsä meidän suhteeseemme liittyen. Näyttää siltä, että häihin tulleet sukulaiset kuitenkin suhtautuivat positiivisesti, ainakaan en itse ole tietoinen mistään negatiivisista tunnelmista häissä. 🙂 Serkkuni, josta olin huolissani aiemmassa kirjoituksessani, tuli häihin, enkä huomannut hänen taholtaan mitään ikävää.
Sen sijaan minulla on eräs toinen serkku, jolla on hieman suhtautumisongelmia. Hän jäi onneksi pois, sillä en olisi halunnut rasittaa sukuani sillä, että hän olisi mahdollisesti alkanut ruokapöydässä puhua tyhmiä. Kyseinen serkku ei aluksi vastannut kutsuun mitään, joten laskimme hänet pois. Sitten hän kuitenkin soitti pari viikkoa ennen häitä ja sanoi, ettei ole varma tuleeko hän. Olin niin nössö, etten sanonut, että nyt on myöhäistä ilmoittautua… Hän kuitenkin siinä tulemista pohtiessaan kyseli, että onko Helsingissä mitään sateenkaariväelle suunnattua kauppaa, josta voisi ostaa häälahjan. Nähtävästi me homot halutaan tavaroita vain meille suunnatuista kaupoista, kahvinkeittimenkin pitää olla sateenkaarenvärinen ja siinä pitää lukea gay pride. 
Yritin kyllä valaista serkkuani, mutta epäilen, että menikö asia perille kun hän jäi jankuttamaan sateenkaarikaupasta. 😦
Häiden jälkeen serkkuni kyseli kovasti, että miten häät olivat menneet ja halusi kuulla yksityiskohtaisesti miten vihkiminen tapahtui. Hänestä tuli jotenkin sellainen olo, että hänellä on joku perverssi, pakkomielteenomainen tarve pohtia häitämme, mutta hän on silti sitä mieltä, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen liitto. Hän myös kutsui jatkuvasti liittoamme ”pariliitoksi” ja kun hän puhelun lopuksi kysyi että loukkasiko hän minua millään sanomisillaan, sanoin tuosta pariliitto-sanasta (joka on siis tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien lempi-ilmaus), niin hän oli puolustuskannalla ja toisteli että ei hän tiedä miten nämä asiat menee. Silti hän kuitenkin tiesi niin paljon, että osasi termit butch ja femme, mutta sekotti ne siihen, että kumpi on mies ja kumpi on nainen. Yritin sitten siinä selvittää, että ei butch ole suhteen mies, että ei läheskään kaikki naisparit solahda tuollaisiin muotteihin, ei me ainakaan.
Kamalan rasittavaa korjailla tuollaisia hulluja käsityksiä… En tiedä, että onko ihmisillä useinkin ihan käsittämättömiä ideoita, mutta he eivät vain ole yhtä suorapuheisia kuin serkkuni… Ainoa ikävä kommentti, jonka kuulin häissä, tuli äitini mieheltä, hän nimittäin kysyi (todennäköisesti vitsinä), että kumpi meistä on morsian ja kumpi sulhanen. Hämmennyin niin totaalisesti, etten edes osannut vastata, vaikka olin siihen asti sujuvasti puhunut meistä morsiamina. Tilanne oli niin absurdi, että minulta katosi hetkeksi muistista, että mitä sanat edes tarkoittavat, ja vastasin vain, että ei kumpikaan. Taisi olla joku alitajuntainen protesti sukupuolittamiselle. 🙂 Haluan tulla nähdyksi ensisijaisesti ihmisenä, enkä ensisijaisesti naisena. Mä en tajua, että mikä helvetin pakko ihmisillä on kuvitella, että kahden naisen suhteessa toinen on mies. Jos toinen olisi mies, silloinhan meillä olisi heterosuhde!
Tästä valituksesta huolimatta meillä on onneksi asiat kohtuullisen hyvin. Olisihan tässä sekin vaihtoehto, että vanhemmat olisivat esim. katkaisseet välit kokonaan. Mulla on myös yleisesti ottaen ollut hyvä fiilis äidin miehestä, ehkä pitää vain laittaa hänelle maili ja selittää, miksi hänen kysymyksensä oli loukkaava.
Sateenkaarella 