Vihkikaavat: miten avioliitto ja rekisteröity parisuhde solmitaan

Kun mietitään mitä eroa on avioliitolla ja rekisteröidyllä parisuhteella, ja miksi jälkimmäinen ei kelpaa, niin vihkikaavat kertovat aika paljon…

Ennen häitä yritin etsiä tietoa siitä, minkälainen vihkikaava on käytössä rekisteröidyn parisuhteen solmimisen yhteydessä, mutta aiheesta oli yllättävän vaikea löytää mitään tietoa. Löysin kuitenkin yhden kaavan, joka on alla vasemmalla puolella. Oikealla on vertailun vuoksi avioliittoon vihkimisen yhteydessä käytetty kaava. Jälkimmäinen löytyy mm. maistraatin sivuilta. Naimisiin.infon forumilla on keskustelua rekkarointikaavasta, ja sieltä käy myös ilmi, että ellei erikseen pyydä kaavaa tai tahdotko-kysymyksiä, saattaa olla että koko homma on pelkkä nimet paperiin-hetki. Avioliittoa taas ei voi solmia ilman tahdon-kysymyksiä ja todistajia, kun laki vaatii niitä…

Parisuhteen rekisteröinnin tarkoituksena on vahvistaa ja tukea kahden ihmisen onnellista suhdetta. Allekirjoittamalla lupauksen puolisot tekevät sekä toisilleen että yhteiskunnalle tiettäväksi suhteensa syvyyden.

Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Sinulta NN: Tahdotko ottaa tämän XX:n puolisoksesi rakastaaksesi häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?
Vastaus: Tahdon.

Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Sinulta XX: Tahdotko ottaa tämän NN:n puolisoksesi rakastaaksesi häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?
Vastaus: Tahdon.

Pyydän teitä nyt allekirjoittamaan asiakirjan, jolla sinetöitte antamanne lupauksen.

Allekirjoitukset (nimenselvennykset): Puolisot ja henkikirjoittaja

Olette vastanneet myöntävästi teille tehtyyn kysymykseen. Allekirjoitettuanne parisuhteen rekisteröintiasiakirjan, totean teidät puolisoiksi.

Parisuhteenne on nyt vahvistettu. Puolisoina olette keskenänne tasa-arvoiset. Osoittakaa suhteessanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta ja toimikaa yhdessä suhteenne hyväksi.

Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi sekä yhteiskunnan säilymiseksi. Avioliitto on tarkoitettu pysyväksi, jotta perheen jäsenet voisivat yhdessä luoda onnellisen kodin.

Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (Miehen Nimi): tahdotteko ottaa tämän (Naisen Nimi) aviovaimoksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?
Vastaus: Tahdon.

Näiden todistajien läsnä ollessa kysyn Teiltä (Naisen Nimi): tahdotteko ottaa tämän (Miehen Nimi) aviomieheksenne rakastaaksenne häntä myötä- ja vastoinkäymisissä?
Vastaus: Tahdon.

Vastattuanne näin myöntävästi teille esitettyyn kysymykseen totean teidät aviopuolisoiksi.

Ottakaa (Naisen Nimi) liittonne merkiksi sormus mieheltänne. Ottakaa (Miehen Nimi) liittonne merkiksi sormus vaimoltanne.

Teidät on nyt vihitty avioliittoon. Puolisoina olette keskenänne yhdenvertaiset. Osoittakaa avioliitossanne toinen toisillenne rakkautta ja keskinäistä luottamusta sekä toimikaa yhdessä perheen hyväksi.

Minua ainakin hämää noita kahta vertaillessa, että parisuhteen rekisteröintiä kuvaillaan jotenkin yksityisasiana, jonka pari tekee onnellisen suhteensa lujittamiseksi, kun taas avioliitosta sanotaan, että se on luotu ”yhteiskunnan säilymiseksi”. Nähtävästi homojen suhteet on yksityisasia, kun taas heteroiden suhteet pitää yhteiskunnan pystyssä. Just joo… Itse en kyllä yhtään tykkää tuosta, että avioliiton yhteydessä puhutaan yhteiskunnasta, mulle häät on nimenomaan yksityisasia (silloin kun menin miehen kanssa naimisiin, pyysimme jättämään tuon alun kokonaan pois, kun se ei sopinut meidän avioliittokäsitykseen ollenkaan), mutta vielä vähemmän tykkään siitä, että rekisteröityjä parisuhteita erotellaan tällä tavalla. Tulee mieleen vaan kaiken maailman typerät argumentit tasa-arvoisen avioliittolain vastustajilta… 😦

Vaikka esteettömyystodistuksen allekirjoittaminen on se virallinen osuus, myös tuo ”allekirjoitettuanne parisuhteen rekisteröintiasiakirjan, totean teidät puolisoiksi” kalskahtaa vähän ikävältä mun korvaan, varsinkin kun sitä vertaa tuohon avioliittoversioon, jossa sanotaan ”vastattuanne näin myöntävästi teille esitettyyn kysymykseen totean teidät aviopuolisoiksi”. Siitä näkee heti, että kysymyksellä ja vastauksella ei ole merkiystä, ainoastaan allekirjoituksilla.

Viimeinen kohta, johon tartun on tuo ”toimikaa yhdessä suhteenne hyväksi” verrattuna ”toimikaa yhdessä perheen hyväksi”. Minusta on hullua, että kaavat antavat ymmärtää, että homoilla on parisuhde ja heteroilla perhe. Me ainakin nähdään itsemme perheenä, vaikkei meillä ole vielä lapsia. Joku toinen voi taas kokea perhe-käsitteen vieraana, mutta se riippuu varmasti jostain aivan muusta kuin seksuaalisesta suuntautumisesta…

Sitten on toki olemassa myös kirkollinen vihkikaava, jossa on vaikka mitä. Siellä on myös ikäviä kohtia, joissa korostetaan sitä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Käntäkää nyt vaan veistä haavassa… 😦

Onneksi parisuhteen rekisteröimiseen voi itse kirjoittaa vaikka minkälaisen tekstin. Meillä ei ruonosuoni sykkinyt ihan niin paljon, että itse olisimme kirjoittaneet, mutta onneksi myös netistä löytyy tekstejä. 🙂

Sukulaisten tyhmät ajatukset

Kirjoitin aiemmin siitä, että olen huolissani sukulaisten mielipiteistä meidän häihimme ja ylipäätänsä meidän suhteeseemme liittyen. Näyttää siltä, että häihin tulleet sukulaiset kuitenkin suhtautuivat positiivisesti, ainakaan en itse ole tietoinen mistään negatiivisista tunnelmista häissä. 🙂 Serkkuni, josta olin huolissani aiemmassa kirjoituksessani, tuli häihin, enkä huomannut hänen taholtaan mitään ikävää.

Sen sijaan minulla on eräs toinen serkku, jolla on hieman suhtautumisongelmia. Hän jäi onneksi pois, sillä en olisi halunnut rasittaa sukuani sillä, että hän olisi mahdollisesti alkanut ruokapöydässä puhua tyhmiä. Kyseinen serkku ei aluksi vastannut kutsuun mitään, joten laskimme hänet pois. Sitten hän kuitenkin soitti pari viikkoa ennen häitä ja sanoi, ettei ole varma tuleeko hän. Olin niin nössö, etten sanonut, että nyt on myöhäistä ilmoittautua… Hän kuitenkin siinä tulemista pohtiessaan kyseli, että onko Helsingissä mitään sateenkaariväelle suunnattua kauppaa, josta voisi ostaa häälahjan. Nähtävästi me homot halutaan tavaroita vain meille suunnatuista kaupoista, kahvinkeittimenkin pitää olla sateenkaarenvärinen ja siinä pitää lukea gay pride. Yritin kyllä valaista serkkuani, mutta epäilen, että menikö asia perille kun hän jäi jankuttamaan sateenkaarikaupasta. 😦

Häiden jälkeen serkkuni kyseli kovasti, että miten häät olivat menneet ja halusi kuulla yksityiskohtaisesti miten vihkiminen tapahtui. Hänestä tuli jotenkin sellainen olo, että hänellä on joku perverssi, pakkomielteenomainen tarve pohtia häitämme, mutta hän on silti sitä mieltä, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen liitto. Hän myös kutsui jatkuvasti liittoamme ”pariliitoksi” ja kun hän puhelun lopuksi kysyi että loukkasiko hän minua millään sanomisillaan, sanoin tuosta pariliitto-sanasta (joka on siis tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien lempi-ilmaus), niin hän oli puolustuskannalla ja toisteli että ei hän tiedä miten nämä asiat menee. Silti hän kuitenkin tiesi niin paljon, että osasi termit butch ja femme, mutta sekotti ne siihen, että kumpi on mies ja kumpi on nainen. Yritin sitten siinä selvittää, että ei butch ole suhteen mies, että ei läheskään kaikki naisparit solahda tuollaisiin muotteihin, ei me ainakaan.

Kamalan rasittavaa korjailla tuollaisia hulluja käsityksiä… En tiedä, että onko ihmisillä useinkin ihan käsittämättömiä ideoita, mutta he eivät vain ole yhtä suorapuheisia kuin serkkuni… Ainoa ikävä kommentti, jonka kuulin häissä, tuli äitini mieheltä, hän nimittäin kysyi (todennäköisesti vitsinä), että kumpi meistä on morsian ja kumpi sulhanen. Hämmennyin niin totaalisesti, etten edes osannut vastata, vaikka olin siihen asti sujuvasti puhunut meistä morsiamina. Tilanne oli niin absurdi, että minulta katosi hetkeksi muistista, että mitä sanat edes tarkoittavat, ja vastasin vain, että ei kumpikaan. Taisi olla joku alitajuntainen protesti sukupuolittamiselle. 🙂 Haluan tulla nähdyksi ensisijaisesti ihmisenä, enkä ensisijaisesti naisena. Mä en tajua, että mikä helvetin pakko ihmisillä on kuvitella, että kahden naisen suhteessa toinen on mies. Jos toinen olisi mies, silloinhan meillä olisi heterosuhde!

Tästä valituksesta huolimatta meillä on onneksi asiat kohtuullisen hyvin. Olisihan tässä sekin vaihtoehto, että vanhemmat olisivat esim. katkaisseet välit kokonaan. Mulla on myös yleisesti ottaen ollut hyvä fiilis äidin miehestä, ehkä pitää vain laittaa hänelle maili ja selittää, miksi hänen kysymyksensä oli loukkaava.

Songbird

Fleetwood Mac on yksi meidän yhteisistä lempibändeistämme, ja Christine McVien säveltämä ja sanoittama Songbird on yksi Fleetwood Macin hienoimmista kappaleista. Kun paljastui, että hääjuhlapaikassamme on flyygeli, tiesimme heti, että haluamme, että häissämme esitetään Songbird. Se, että Gleessä Santana esittää tämän rakkauslaulun Brittanylle, ei yhtään vähentänyt ihastustamme kappaleeseen. 😉

Tahdomme

Meillä on syksyllä häät. Odotamme jo kovasti, että pääsemme sanomaan toisillemme tahdon ystävien ja sukulaisten edessä. 🙂

Eräs ystäväni kysyi, miksi haluamme mennä naimisiin. Tuohon kysymykseen on yllättävän vaikea vastata muuten, kuin että se vain tuntuu todella oikealta ja omalta jutulta. Tiedän, että haluan olla koko loppuelämäni tulevan vaimoni kanssa. (Joo, tiedän myös ettei sitä voi ikinä tietää tulevasta, mutta näen sen hyvin epätodennäköisenä, että meille tulisi ero. En itseasiassa pysty keksimään, mitä sellaista voisi tapahtua, että haluaisimme erota.) Tärkeintä minusta kuitenkin on, että naimisiin mennessä tuntee, että haluaa olla koko loppuelämänsä puolisonsa kanssa.

Miksi sitten haluamme rekisteröidä parisuhteemme, sen sijaan että jatkaisimme avoliitossa? Laillisten seurausten lisäksi (joita on paljon, eivätkä ne ole mitenkään yhdentekeviä) meistä tuntuu siltä, että haluamme sanoa julkisesti, että olemme perhe ja sitoutunet toisiimme. Siksi meille on tärkeää järjestää häät, jossa juhlistamme rakkauttamme yhdessä ystävien ja sukulaisten kanssa. Haluan kertoa kaikille, kuinka paljon rakastan puolisoani, enkä näe yhtään hyvää syytä olla virallistamatta suhdettamme. 🙂

Olen lukenut kritiikkiä avioliittoinstituutiota kohtaan ja pohtinut mitä naimisiinmeneminen minulle tarkoittaa. Voi tietenkin kysyä, onko koko instituutio edes pelastettavissa, vai vajoaako se historiallisen painolastinsa ansiosta ja järkevämpää olisi jättää uppoava laiva? Toisaalta, rekisteröity parisuhde/avioliitto tarjoaa sellaiset edut, että ainakin minä olen liian itsekäs jättäytymään ulkopuolelle. Haluan taistella sen puolesta, että nämä edut annettaisiin kaikille, myös niille jotka eivät halua mennä naimisiin. Me kuitenkin haluamme mennä naimisiin ja pyrimme tekemään häistämme oman näköiset ja toivomme, että ne jäisivät mieleen rakkauden juhlana. Luulen, että vaikka Suomessa ei olisi lakia rekisteröidystä parisuhteesta, haluaisin silti pitää häät, vaikka seremonialla ei olisi minkäänlaisia laillisia vaikutuksia.

Edie Windsor sanoi sen paremmin kuin minä osaan: