Lapsihaaveet

Kun tutustuimme ja rakastuimme nykyisen avovaimoni kanssa, meille oli alusta asti selvää, että haluamme lapsia yhdessä. Minä olen aina ajatellut, että haluan lapsia, mutta aiemmissa suhteissa en ikinä saavuttanut varmuutta siitä, että onko tämä nyt se henkilö, johon haluan sitoutua loppuelämäkseni lapsien kautta. Kihlattuni kanssa minulla ei ollut epäilyksiä.

Olimme ensimmäisellä Kallion puistokirppiksellä emmekä vielä olleet siirtyneet ystävyydestä seurusteluun, kun avovaimolleni valkeni, että hän haluaa perustaa perheen kanssani. Kävelimme ja kiertelimme kirpparilla ja katselimme ihmisiä, joista monilla oli lapsia. Meille tuli voimakas tunne siitä, että sopisimme tähän joukkoon. Visio meistä perheenä syntyi.

Kallion puistokirppis

Seuraavana keväänä surffailin Sateenkaariperheiden nettisivuilla etsimässä tietoa, kun törmäsin ilmoitukseen, että nyt ollaan järjestämässä ensimmäinen Sateenkaariperheiden perhevalmennuskurssi. Siinä ei tarvinnut paljon miettiä, ilmoittauduimme heti kurssille. Silloin haaveilimme, että voisimme aloittaa lapsiprojektin loppuvuodesta, mutta olimme aivan liian optimistisia aikataulujen suhteen.

Naisparina tällä hetkellä ainoa tapa, jolla meistä molemmista voi tulla lapsen vanhemmat myös juridisesti, on perheen sisäinen adoptio. Prosessi kestää muutenkin ihan tarpeeksi kauan, mutta jos ei ole rekisteröidyssä parisuhteessa siinä vaiheessa kun lapsi saatetaan alulle hedelmöityshoitoklinikalla, joutuu odottamaan vielä ylimääräiset 2 kuukautta. (Koska synnyttänyt äiti tarvitse aikaa sen pohtimiseen, että saako lapsen toinenkin äiti olla juridisesti lapsen äiti… Nähtävästi rekisteröity parisuhde sitten osoittaa aivan toisenlaista sitoutumista… le sigh) Emme missään nimessä halua joutua odottamaan 8 viikkoa, joten nyt on vain kiltisti odoteltava häitä. 😦

Kaikille juridinen vanhemmuus ei ehkä tunnu yhtä kiireelliseltä, mutta meille se on todella tärkeä. Se tuntuu ihan hullulta, etteivät molemmat voi olla syntymästä lähtien automaattisesti lapsen vanhempia. Miksei vanhemmuus voi olla ilmoitusluontoinen asia, jonka voisi tehdä jo vaikka ennen lapsen syntymää? Kelaltakaan ei saa rahaa ”isyysvapaasta” ennen kuin adoptio on vahvistettu, joten siitäkin syystä olisi kiva saada asia hoidettua mahdollisimman nopeasti. Onneksi vapaan voi sentään pitää heti lapsen synnyttyä. 🙂

Perhevalmennuskurssin johdosta puhuimme hetkellisesti siitä mahdollisuudesta, että perustaisimme apilaperheen (eli perheen, jossa on enemmän kuin kaksi vanhempaa), mutta meille oli kyllä koko ajan selvää, että se ei ole meille se oikea juttu. Me toimimme hyvin yhdessä, emme halua jakaa vanhemmuutta kenekään meidän perheen ulkopuolisen henkilön/pariskunnan kanssa. Emme edes tunne ketään, kenen kanssa asiaa olisi voinut harkita, emmekä ainakaan halunneet lähteä tutustumaan ihmisiin, koska noin suuria päätöksiä ei voi tehdä lyhyen tuttavuuden jälkeen. Emme myöskään halunneet tunnettua luovuttajaa, koska meitä pelottaisi, että hän alkaisi vaatia isyyttä itselleen. Haluan lapsia nimenomaan tulevan vaimoni kanssa ja hän haluaa niitä nimenomaan minun kanssani. Tähän yhtälöön ei mahdu muita ihmisiä.

Tällä hetkellä kaikki energia menee häiden järjestämiseen, mutta häiden jälkeen voikin sitten alkaa taas miettimään lapsiasioita. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s